Pikku pakkasen saattelemana Jallukaravaani rullasi itsensä tänään Nilsiän liikuntatalolle. Pelaajiston lompakossa oli taas selvästi liikaa painetta ollut, kun useampi pelaaja oli omilla reissuillaan ja jäljelle jäävistä harvat ja valitut olivat keksineet rikkoa paikkansa, varmasti täysin tahallaan. Joten peliin lähdettiin jälleen hieman rikkinäisellä kokoonpanolla.
Peli lähti käyntiin varsin rauhallisissa merkeissä, kunnes kolmannella minuutilla Ossi pyöräytti pehmeitä ranteitaan viivassa lähettäen pallon lähes valonnopeudella verkon perukoille. Huomatessaan, että maalien tekeminen on varsin kivaa puuhaa, niin kolmisen minuuttia eteenpäin ja pallo löytyi uudestaan verkosta lähes identtisen ranteiden pyöräytyksen tuloksena.
Muutkin pelaajat huomasivat lähes lapsenomaisen ilon Ossin naamalta ja halusivat mukaan leikkiin. Eemilin iskiessä pari ja Peten yhden häkin ensimmäiselle erätauolle lähdettiin Jallujen 5-0 johtoasemassa.
Erätauolla harjoiteltiin yhdessä pyramidihuijauksen alkeita puhumalla paskaa. Asenteesta, tarkkuudesta ja homman hoitamisesta kyllä puhuttiin, mutta jalan ylittäessä laidan niin kaikki nämä ajatukset haihtuivat päistämme kuin Jaloviina seuran saunaillassa.
Seuraavat 15 minuuttia kävisi hyvästä opetusvideosta otsikolla ”Tältä näyttää laiska pelaaminen.”
Erän ehdottomana kohokohtana voi pitää, kun ylivoimalla otettiin kaksi omiin ja lopulta tehtiin myös yksi. Harvemmin kolmea maalia värkkäillään yhden 2 minuuttisen aikana, mutta niin vain kykenimme sellaisen tilastoihmeen väkertelemään. Toiselle erätauolle lopulta siirryttiin Jallujen 7-3 johtoasemassa.
Pyramidihuijauspuheet oli nyt kokeiltu ja todettu kehnoiksi, jotenka kolmanteen erään lähtiessä annettiin jo vähän painoarvoa näille aikaisemmin mainituille sanoille.
Peli otettiin täydellisesti haltuun heti alusta lähtien ja ajoittain pelissä oli jopa jotain järkeä. Maaleja mätettiin lopulta seitsemän kappaletta erään, Ossin saadessa suurimmat hurraahuudot viimeistelemällä hattutemppunsa hienon yksilösuorituksen jälkeen.
Lopputulos oli lopulta 4-14 ja ottelun sheriffiksi valittiin Eemil Haapalainen 5+2 tehoillaan.
YT JalPa – Lieksan Into 4-14
Tunnin tauon jälkeen vastaan asettui Lieksan Into. Edellinen ottelu samalla areenalla oli päättynyt 7-7 tasapeliin, jotenka odotettavissa oli tiukka kamppailu. Oi oi kuinka väärässä oltiinkaan.
Heti alusta lähtien kaveri hyödynsi pienen kentän ahtauden tulemalle päälle, eikä me haluttu löytää lääkkeitä tähän vaivaan sitten niin millään. Ei edes minuuttia ollut peliä takana, kun palloa kaivettiin ensimmäisen kerran JalPa maalista.
Tilanne ei ollut vielä toivoton. Pentikäisen Eetu toi pelin tasoihin, mutta pari nopeaa kaverilta vielä perään takasivat sen, että erätauolle lähdettiin Innon 1-3 johtoasemassa.
Toisessa erässä Into karkasi jo 2-6 johtoasemaan, josta vielä kairasimme itsemme peliin mukaan parilla nopealla maalilla. Mutta tässä vaiheessa Lieksalaiset heittivät vaseliinin nurkkaan ja samalla Jalpalaiset tiputtivat saippuan, koska sen verta raa’aksi meno äityi.
Kolmanteen erään lähdettiin vielä inhimillisissä 4-8 lukemissa, mutta siihen se inhimillisyys sitten loppuikin. Erän alkuun Kuopion kaupungin säästötoimetkin unohdettiin kun hallin valot kirkastui, jotta kaikki näkisivät paremmin miten JalPaa riepoteltiin kuin sitä legendaarista paskasta lakanaa. Innon miehet tulivat niin maalta, mereltä kuin ilmasta tekemään maaleja Jallujen ottaessa katsojan roolin. Lopputulos 4-14 ei jätä jossitteluille sijaa.
Harvoja valopilkkuja ottelussa oli Miika Luukon väsymätön taisteluilme jolla hän ansaitsi valinnan ottelun sheriffiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti